PÖRSSITIEDOTE
17.2.2011
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2010 päättyneeltä
tilikaudelta
Loka-joulukuun keskeiset tapahtumat
· Kauden aikana tuotettiin 3 831 tonnia nikkeliä, kasvua 19 prosenttia
heinä-syyskuuhun 2010 verrattuna
· Sinkin tuotanto oli 9 369 tonnia, kasvua 36 prosenttia heinä-
syyskuuhun 2010 verrattuna
· Ennätyksellinen vuosineljännes: liikevaihto oli 60,2 miljoonaa euroa
ja liikevoitto 14,3 miljoonaa euroa
· Joulukuussa yhtiö laski liikkeeseen 225 miljoonan euron vakuudettoman
vaihtovelkakirjalainan, joka erääntyy vuonna 2015.
· Lokakuussa julkistettiin 54 prosentin lisäys
kokonaismineraalivarantoihin, uusi arvio on 1 550 miljoonaa tonnia.
Mineraalivarannot sisältävät nyt 3,4 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 7,6 miljoonaa
tonnia sinkkiä. Yhtiö tutkii mahdollisuuksia laajentaa kaivoksen tuotantoa.
Keskeiset tapahtumat 2010
· Liikevaihto 152,2 miljoonaa euroa (2009: 7,6 miljoonaa euroa)
· Ensimmäinen liikevoitto kokonaiselta tilikaudelta 25,5 miljoonaa euroa
(2009: liiketappio 54,8 miljoonaa euroa)
· Tuotannon ylösajo eteni: nikkelin tuotanto 10 382 tonnia (2009: 735
tonnia) ja sinkin tuotanto 25 462 tonnia (2009: 3 133 tonnia).
· Yhtiö allekirjoitti kesäkuussa 100 miljoonan euron
luottolimiittisopimuksen; vuoden lopussa lainaa ei ollut nostettuna.
· Nyrstar AG:n kanssa solmittiin helmikuussa sinkkituotantoa koskeva
tuotevirtasopimus 1,25 miljoonasta sinkkitonnista. Nyrstarilta saatiin 335
miljoonan dollarin ennakkomaksu sinkkituotevirrasta.
· Nettovelat laskivat huomattavasti, kun 320 miljoonan dollarin
projektilaina maksettiin takaisin helmikuussa Nyrstarin maksaman ennakkomaksun
avulla.
· Huhtikuussa jätettiin lupahakemus uraanin talteen ottamisesta
sivutuotteena. Uraanin talteenottotoiminnan ympäristövaikutusten arviointi
jatkui loppuvuoden ajan.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
· Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat 7.2.1011 uraanin
myynti- ja ostosopimuksen. Cameco investoi enintään 60 miljoonaa dollaria
uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen.
Tunnusluvut
-------------------------------------+------+--------+------+--------
milj. Euroa | Q4| Q4| Vuosi| Vuosi
| 2010| 2009| 2010| 2009
-------------------------------------+------+--------+------+--------
Liikevaihto | 60,2| 5,0| 152,2| 7,6
-------------------------------------+------+--------+------+--------
Liikevoitto (tappio) | 14,3| -31,6| 25,5| -54,8
-------------------------------------+------+--------+------+--------
% liikevaihdosta |23,8 %|-635,6 %|16,7 %|-723,5 %
-------------------------------------+------+--------+------+--------
Kauden voitto (tappio) | -4,7| -33,0| -13,1| -55,0
-------------------------------------+------+--------+------+--------
Osakekohtainen tulos, EUR | -0,02| -0,11| -0,06| -0,19
-------------------------------------+------+--------+------+--------
Omavaraisuusaste |31,3 %| 43,5 %|31,3 %| 43,5 %
-------------------------------------+------+--------+------+--------
Korolliset nettovelat | 315,0| 426,2| 315,0| 426,2
-------------------------------------+------+--------+------+--------
Velkaantumisaste |82,8 %| 111,4 %|82,8 %| 111,4 %
-------------------------------------+------+--------+------+--------
Investoinnit | 23,5| 36,5| 115,7| 118,5
-------------------------------------+------+--------+------+--------
Rahavarat | 165,6| 11,9| 165,6| 11,9
-------------------------------------+------+--------+------+--------
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa| 389| 308| 389| 308
-------------------------------------+------+--------+------+--------
Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia.
Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Vuosi 2010 oli Talvivaaran kehitykselle merkittävä,
sillä selvisimme alkuvaiheen haasteista metallien talteenotossa ja tuotimme yli
10 000 tonnia nikkeliä. Ennen vuoden loppua saavutimme ajoittain myös lähes
30 000 nikkelitonnin vuosituotantoa vastaavan tason. Vuonna 2011 keskitymme
toiminnassamme edelleen tuotannon ylösajoon, jotta Talvivaaran kehityksen
viimeinen vaihe saadaan loppuun ja saavutamme täyden tuotannon. Pidämme vuotta
2011 koskevan nikkelintuotantoennusteemme ennallaan 30 000-35 000 tonnissa.
Talvivaaran taloudellinen tilanne vuoden 2011 alkaessa on vahva. Joulukuussa
laskimme liikkeeseen vaihtovelkakirjalainan, ja vuoden 2010 alussa
allekirjoitimme Nyrstarin kanssa innovatiivisen, sinkkituotantoa koskevan
tuotevirtasopimuksen. Olemme myös erittäin tyytyväisiä voidessamme kertoa, että
Talvivaara saavutti ensimmäistä kertaa voitollisen liiketuloksen kokonaiselta
tilikaudelta. Myös osavuosituloksemme liiketulos oli kolmannen perättäisen
kerran voitollinen.
Viime vuonna ilmoitimme jälleen Talvivaaran mineraalivarantojen lisäyksestä.
Kyseessä oli jo kolmas lisäys sen jälkeen, kun Talvivaara listautui vuonna
2007. Näiden varantojen sekä vahvan taloudellisen tilanteemme ansiosta voimme
harkita tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojamme kasvuyhtiönä ja mahdollisuutemme
orgaaniseen kasvuun paranevat.
Tavoitteenamme on tuottaa arvoa Talvivaaran esiintymistä lisäämällä edelleen
tuotantoa. Uskomme myös, että voimme hyödyntää monimetallimalmiamme entistä
paremmin, kun laajennamme tuotevalikoimaamme tuotantokustannuksiltaa edullisten
ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten teknologioidemme avulla. Tätä
taustaa vasten olemme erittäin tyytyväisiä uraanin myynti- ja ostosopimukseen,
jonka solmimme hiljattain Camecon kanssa. Camecolta saamme myös tukea ja
asiantuntija-apua lupaprosessin aikana sekä uraanin talteenottolaitoksen
suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.
Hyödykemarkkinoiden näkymät vuodelle 2011 ovat positiiviset. Volatiliteetin
odotetaan jatkuvan viime vuosien kaltaisena, mutta hyödykehintoja tukee Kiinan
vahva kysyntä sekä läntisten talouksien kysynnän vähittäinen elpyminen.
Lopuksi haluan kiittää Talvivaaran osakkeenomistajia pitkäjänteisestä tuesta.
Kiitän myös yhtiön johtoa ja henkilöstöä hyvästä työstä ja sitoutumisesta
Talvivaaran mahdollisuuksien täysipainoiseen hyödyntämiseen."
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja
Tiedotustilaisuus ja suora internetlähetys 17.2.2011 klo 14.00
Tilinpäätöstä koskeva yhdistetty tiedotustilaisuus, puhelinkokous ja suora
internetlähetys pidetään 17.2.2011 klo 14.00 osoitteessa Hotel Scandic
Simonkenttä, Simonkatu 9, Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen.
Internetlähetystä voi seurata osoitteessa:
http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2011_0217_Q4/
Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle
kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen.
Puhelinkokouksen numero:
(09) 2313 9201
Tunnus: 886274
Lisätietoa tapahtumasta on osoitteessa www.talvivaara.com. Internetlähetyksen
tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Tallenne on
saatavilla vuoden 2011 loppuun asti.
Vuosikooste
Talvivaara on julkaissut arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 c §:n mukaisen
vuosikoosteen tilikauden 2010 julkistetuista tiedoista. Vuosikooste on
luettavissa osoitteessa www.talvivaara.com.
Talvivaara huomauttaa, että osa tiedotteiden tiedoista saattaa olla
vanhentuneita.
Loka-joulukuu 2010
Perusmetallimarkkinat vahvistuivat vuoden loppua kohti
Perusmetallien hinnat nousivat loka-joulukuussa. Tämä johtui osittain
sijoittajien tunnelmien kohentumisesta sekä arvopaperimarkkinoiden
vahvistumisesta. Markkinoiden kehitykseen vaikutti myös vahvan kasvun jatkuminen
Aasiassa ja Saksassa sekä kasvun huomattava parantuminen Pohjois-Amerikassa.
Hyödykkeiden kysyntä lisääntyi myös sijoitusten kohteena olevana
omaisuusluokkana, koska hyödykesijoituksien kautta tarjoutuu väylä Kiinan
talouskasvuun osallistumiseen. Tiettyjen Euroopan valtioiden velkakriisien
siirtymävaikutus perusmetallimarkkinoihin näytti jäävän suhteellisen pieneksi ja
lyhytaikaiseksi.
Nikkelin kysynnän ja tarjonnan tasapainoon liittyi paljon spekulaatioita lähes
koko vuoden. Vuoden 2011 tarjontaa koskevat odotukset vähenivät vuoden loppua
kohti, kun useiden uusien nikkelikaivosten käynnistymisen viivästyminen alkoi
näyttää yhä todennäköisemmältä. Tarjonnan oletettu niukkuus sekä odotukset
ruostumattoman teräksen kysynnän elpymisestä vaikuttivat osaltaan siihen, että
nikkelin hinta nousi vuosineljänneksen aikana 5,8 prosenttia, yli 24 700
dollariin tonnilta. Sinkin hinta puolestaan nousi 11,8 prosenttia ja oli vuoden
lopussa yli 2 400 dollaria tonnilta.
Tuotannon ylösajo jatkui
Talvivaaran kaivoksen tuotantoprosessin ylösajo jatkui suunnitellusti loka-
joulukuussa, ja aiemmat tuotantoennätykset paranivat jälleen. Kauden aikana
tuotettiin 3 831 tonnia nikkeliä. Kasvua oli 19 prosenttia heinä-syyskuuhun
2010 verrattuna, jolloin tuotanto oli 3 211 tonnia. Sinkintuotanto kasvoi
36 prosenttia edellisen vuosineljänneksen 7 557 tonnista 9 369 tonniin. Loka-
joulukuun 2009 vertailukelpoinen tuotanto oli 410 tonnia nikkeliä ja 2 313
tonnia sinkkiä.
Kaivososasto tuotti 3,3 miljoonaa tonnia malmia (Q4 2009: 3,5 milj. tonnia) ja
4,3 miljoonaa tonnia sivukiveä (Q4 2009: 1,5 milj. tonnia). Kaiken kaikkiaan
kaivostoiminta sujui tarkastelujaksolla suunnitelmien mukaan, mutta
malmintuotantoa haittasivat materiaalinkäsittelyn pullonkaulat.
Materiaalinkäsittelyssä saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun primäärikasan
purku ja uudelleenkasaus päästiin aloittamaan marraskuussa asianmukaisilla,
tuotantovaihetta varten suunnitelluilla laitteilla. Loppuvuonna prosessin
käyttöönottoa kuitenkin haittasivat tekniset ongelmat, joiden vuoksi malmin
murskaus ja kasaus jäivät alle budjetoidun tason. Loka-joulukuussa
malminkäsittely tuotti yhteensä 2,9 miljoonaa tonnia murskattua ja kasattua
malmia (Q4 2009: 3,0 miljoonaa tonnia.
Biokasaliuotusprosessi eteni loka-joulukuussa tavoitteiden mukaan. Metallien
talteenottolaitokseen pumpatun liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus kasvoi
tasaisesti ja oli lokakuussa 1,7 grammaa litrassa, marraskuussa 2,0 g/l ja
joulukuussa 2,2 g/l. Vuoden lopulla liuos metallien talteenottoon otettiin
pääosin liuotuskasan kolmannesta ja neljännestä lohkosta. Metallien liukeneminen
sekundäärikasastaeteni katsauskaudella hyvin. Primäärikasan purkamisessa
ilmenneiden ongelmien vuoksi liuosmäärät eivät kuitenkaan olleet metallien
talteenoton kannalta riittäviä.
Metallien talteenottolaitoksen käyttöönotto saatiin päätökseen joulukuussa, kun
toinen vetytehdas otettiin käyttöön. Vetykapasiteetin lisäys on ensiarvoisen
tärkeää täyden kapasiteetin tuotannon kannalta. Toinen vetytehdas tuo myös
kaivattua lisävarmuutta laitoksen käyttöasteeseen.
Laitoksen käyttöaste parani vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta joulukuussa
koettiin takaisku muuntajan rikkoutumisen vuoksi. Vaikka vika aiheuttikin vain
muutaman tunnin sähkökatkon, se johti huomattavaan tuotannonmenetykseen, koska
toinen tuotantolinja oli katkon takia poissa käytöstä lähes kaksi viikkoa.
Tuotantolinjan seisokin aiheutti ensi sijassa linjan jäätyminen 20 asteen
pakkasessa. Merkittäviä laiterikkoja ei kuitenkaan havaittu.
Loka-joulukuun nikkelintuotanto oli keskimäärin 15 200 tonnia vuosittaiseksi
tuotannoksi laskettuna. Kauden aikana korkein saavutettu tuotannon taso vastasi
lähes 30 000 tonnin vuosituotantoa, mikä osoittaa, että tehtaalla voitiin
saavuttaa tämä vuoden lopulle asetettu tavoite tuotantovauhdiksi. Tehtaan
prosessien optimoinnin edelleen jatkuessa korkeampien tuotannon tasojen
ylläpitäminen ei kuitenkaan vielä ollut mahdollista.
Rikkivedyn aiheuttamien hajuhaittojen vähentämisessä saavutettiin läpimurto
käyttämällä hajunpoistokemikaalina vetyperoksidia. Vetyperoksidin jatkuvan
käytön edellyttämiä teknisiä muutoksia tehtaalla suunniteltiin viimeisen
vuosineljänneksen aikana, mutta vetyperoksidi syötettiin järjestelmään
tilapäislaitteilla.
Tuotannon tunnusluvut
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----
| | Q4| Q4| Vuosi|Vuosi
| | 2010| 2009| 2010| 2009
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----
Louhinta | | | | |
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----
Louhittu malmi |milj. tonnia| 3,3| 3,5| 13,3| 10,8
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----
Louhittu sivukivi |milj. tonnia| 4,3| 1,5| 16,7| 4,3
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----
Malminkäsittely | | | | |
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----
Kasattu malmi |milj. tonnia| 2,9| 3,0| 13,3| 8,5
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----
Biokasaliuotus | | | | |
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----
Malmia liuotuskasalla |milj. tonnia| 24,3| 11,0| 24,3| 11,0
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----
Metallin talteenotto | | | | |
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----
Nikkeli, metallisisältö|tonnia |3 831| 410|10 382| 735
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----
Sinkki, metallisisältö |tonnia |9 369|2 313|25 462|3 133
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----
Loka-joulukuun 2010 taloudellinen katsaus
Talvivaaran loka-joulukuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk
Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille kasvoi 34 prosenttia kesä-
syyskuusta ja oli yhteensä 60,2 miljoonaa euroa (Q4 2009: 5,0 miljoonaa euroa).
Nikkeliä toimitettiin yhteensä 3 823 tonnia ja sinkkiä 5 710 tonnia.
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot, jotka koostuivat lähinnä vetytehtaan
helmikuisen vian perusteella saadusta keskeytysvakuutuskorvauksesta, olivat 3,7
miljoonaa euroa (Q4 2009: 6,0 milj. euroa).
Materiaali- ja palvelukulut olivat yhteensä 30,7 miljoonaa euroa (Q4 2009: 24,9
miljoonaa euroa). Kulut nousivat 14 prosenttia edellisen vuosineljänneksen 26,9
miljoonasta eurosta. Syynä oli tuotantomäärien kasvu sekä siihen liittyvä
tuotantokemikaalien, erityisesti poltetun kalkin ja propaanin, käytön
lisääntyminen.
Liiketoiminnan muut kulut nousivat toiseen vuosineljännekseen verrattuna 24
prosenttia ja olivat 13,6 miljoonaa euroa (Q4 2009: 28,6 milj. euroa). Kulut
kasvoivat suhteessa hieman enemmän kuin tuotanto. Tämä johtui pääasiassa
kunnossapitokustannusten lisääntymisestä, talvikauden korkeamman
sähkönkulutuksen ja -hinnan aiheuttamista lisäkuluista sekä
kuljetuskustannuksista.
Loka-joulukuun liikevoitto oli 14,3 miljoonaa euroa (Q4 2009: liiketappio 31,6
miljoonaa euroa). Käyttökateprosentti säilyi käytännössä muuttumattomana kesä-
syyskuun tasosta ja oli 24 prosenttia.
Nettorahoituskulut, joista on vähennetty 81 000 euron rahoitustuotot, olivat
13.2 miljoonaa euroa (Q4 2009: 13,5 milj. euroa). Nämä koostuivat lähinnä
lainojen koroista (noin 7,2 miljoonaa euroa) sekä Nyrstarin 335 miljoonan
dollarin ennakkomaksuun liittyvistä valuuttakurssitappioista (noin 5,2 miljoonaa
euroa), joilla ei ole kassavaikutusta.
Katsauskauden tappio oli 4,7 miljoonaa euroa (Q4 2009: 33,0 miljoonaa euroa).
Vuosineljänneksen investoinnit olivat 23,5 miljoonaa euroa (Q4 2009: 36,5
miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan
pohjarakenteiden maarakennustöihin sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja
kuljetushihnojen hankintaan.
Talvivaaran toimintakatsaus 2010
Markkinaympäristö parani vuonna 2010
Rahoituskriisiä seurannut maailmantalouden elpyminen vaikutti hyödykkeiden
kysyntään ja hintoihin myönteisesti vuonna 2010. Perusmetallien kysyntä kasvoi
erityisesti Kiinassa, ja vuoden loppua kohti kysyntä piristyi myös Euroopassa ja
Pohjois-Amerikassa. Kysynnän kasvun lisäksi myös sijoitustoiminta elpyi, ja
arvopaperimarkkinoilla sijoittajien aktiivisuus parani vuoden jälkipuoliskolla.
Vuonna 2010 nikkelin käteishinta Lontoon metallipörssissä (London Metals
Exchange, LME) oli keskimäärin 21 804 dollaria tonnia kohden. Tämä oli
huomattavasti enemmän kuin vuonna 2009, jolloin nikkelin hinta oli keskimäärin
14 711 dollaria tonnilta. Tammi-huhtikuussa 2010 nikkelin hinta oli alimmillaan
noin 17 000 dollaria ja nousi enimmillään yli 27 000 dollariin tonnilta. Tämä
johtui sekä varastojen kasvattamisesta että Kiinan metallituonnista. Kun
varastojen kartuttamisvaihe keväällä päättyi, erityisesti ruostumattoman
teräksen tuotantoon liittyvä kysyntä heikkeni useaksi kuukaudeksi, mutta alkoi
piristyä uudelleen varsinkin loka-joulukuussa. Ruostumattoman terässulan
kokonaistuotannon arvioidaan kasvaneen vuonna 2010 noin 23 prosenttia, yhteensä
30,8 miljoonaan tonniin. Valtaosa tästä kasvusta oli peräisin Kiinasta.
Jalostetun nikkelin tarjonnan arvioidaan kasvaneen 6,5 prosenttia vuodesta 2009
ja olleen 1,42 miljoonaa tonnia vuonna 2010. Maailmantalouden elpymisen myötä
kysyntä kasvoi 13,5 prosenttia ja oli 1,50 miljoonaa tonnia. Tämä merkitsi yli
80 000 tonnin tarjontavajetta (lähde: Brook Hunt). Vuoden 2010 lopulla
nikkelimarkkinoiden näkymät vuodelle 2011 kääntyivät myönteisemmiksi. Kysynnän
kasvun jatkuminen alkoi näyttää entistä todennäköisemmältä, kun taas useista
uusista greenfield-hankkeista peräisin olevan tarjonnan arvioitiin viivästyvän.
Nikkelimarkkinoiden tavoin myös sinkkimarkkinat osoittivat elpymisen merkkejä.
Sinkin hintakehitys noudatteli nikkelin hintakehitystä vuoden aikana, ja LME:ssä
noteerattu sinkin käteishinta vaihteli hieman alle 1 600 dollarista lähes 2 700
dollariin tonnilta. Sinkin keskihinta vuonna 2010 oli 2 157 dollaria tonnilta.
Euron ja dollarin välisen kurssin volatiliteetti oli edelleen suuri. Kurssi
reagoi voimakkaasti useisiin taloudellisiin indikaattoreihin ja valuuttakurssien
volatiliteetti heijastui myös hyödykehintoihin. Dollarin suhteellinen
heikkeneminen tyypillisesti korreloi korkeampien hyödykehintojen kanssa, mikä
osittain suojasi Talvivaaraa EUR/USD-kurssin volatiliteetilta.
Koska Talvivaaran liikevaihto on peräisin dollarimääräisestä metallinmyynnistä
mutta yhtiön kustannuspohja on pääasiassa euromääräinen, yhtiö on hyvin altis
markkinoiden muutoksille sekä hyödykehintojen että valuuttakurssien osalta.
Globaalin kysynnän muutokset eivät sen sijaan suoraan kohdistu Talvivaaraan,
sillä se myy päätuotteensa eli nikkeli- ja sinkkisulfidit asiakkailleen
pitkäaikaisten sopimusten perusteella.
Painopiste tuotannon ylösajossa
Talvivaaran toiminnan painopiste pysyi vuonna 2010 tuotannon ylösajossa. Jo
käytössä olevien tuotantolaitteistojen ja -prosessien optimointi jatkui läpi
vuoden, ja täyden tuotantotason edellytykset täyttyivät metallitehtaan toisen
tuotantolinjan, sekundääriliuotuskasan pohjien, primäärikasan purku- ja
sekundäärikasan kasauslaitteistojen sekä toisten vety- ja rikkivetytehtaiden
käyttöönoton myötä.
Vuoden 2010 tuotantomäärät olivat vahva osoitus Talvivaaran tuotantoprosessien
skaalautuvuudesta ja tuotannon ylösajon etenemisestä: nikkeliä tuotettiin 10
382 tonnia (2009: 735 tonnia) ja sinkkiä 25 462 tonnia (2009: 3 133 tonnia).
Vaikka vuodelle asetettuja alkuperäisiä tuotantotavoitteita ei saavutettu,
tuotannon ylösajo eteni lupaavasti vuoden toisesta neljänneksestä alkaen.
Nikkelintuotanto kasvoi suhteellisen tasaisesti, lähes 20 prosentin vauhdilla
jokaisella kvartaalilla, ja vastaavan kehityksen jatkumiselle on kaikki
edellytykset myös vuonna 2011.
Sotkamon kaivoksen toiminnassa oli useita teknisiä haasteita vuonna 2010. Näitä
olivat esimerkiksi vetytehtaan rikkoutuminen sekä rikkivetygeneraattorin
asennusvirheistä johtunut riittämätön rikkivetykapasiteetti. Lisäksi
tuotantomääriä jouduttiin rajoittamaan useiden kuukausien ajan
rikkivetypäästöjen aiheuttamien hajuhaittojen vuoksi. Näistä haasteista sekä
muista tuotannon käynnistämiseen liittyvistä seikoista aiheutui väistämättömiä
tuotannonmenetyksiä, jotka olivat ajoittain merkittäviä. Ongelmat kuitenkin
ratkaistiin tehokkaasti, ja tuotannon luotettavuus parani huomattavasti vuoden
loppua kohden. Talvivaaran organisaatio osoitti, että se pystyy ratkaisemaan
teknisiä ongelmia ja oppimaan virheistään. Tämä on ensiarvoisen tärkeää vielä
jäljellä olevien tuotannon ylösajovaiheiden kannalta sekä suunnitellun
kapasiteetin mukaisen toiminnan kannalta. Tuotantoprosessien perinpohjaisen
ymmärtämisen, riskienhallinnan ja ennakoivan kunnossapidon parantamiseksi
Talvivaara otti elokuussa 2010 käyttöön tuotantovarmuusohjelman. Ohjelma koskee
koko tuotanto-organisaatiota sen kaikilla tasoilla.
Kaivososasto suoriutui vuodesta hyvin ja louhi 13,3 miljoonaa tonnia malmia
(2009: 10,8 miljoonaa tonnia) sekä 16,7 miljoonaa tonnia sivukiveä (2009: 4,3
miljoonaa tonnia). Edelliseen vuoteen verrattuna kaivososasto lisäsi
kokonaistuotantoaan 99 prosenttia. Sivukiven louhintaa lisättiin huomattavasti,
sillä sivukiveä tarvittiin sekundäärikasan perustusten tasoittamiseen.
Malminkäsittely tuotti vuonna 2010 yhteensä 13,3 miljoonaa tonnia murskattua ja
kasattua malmia (2009: 8,5 miljoonaa tonnia). Vaikka tuotantomäärän kasvu olikin
edellisvuoteen verrattuna huomattava ja tuotantotaso korkeimmillaan yli
nimelliskapasiteetin, jäi murskauspiirin suorituskyky kokonaisuudessaan edelleen
tavoitteistaan. Tämä ei sinänsä aiheuta ongelmia vuoden 2011
metallintuotantotavoitteita ajatellen, kun otetaan huomioon jo
biokasaliuotuksessa olevan malmin suuri määrä. Pidemmän aikavälin
tuotantotavoitteita silmällä pitäen asia edellyttää kuitenkin vielä
toimenpiteitä.
Primääriliuotuskasan purkujärjestelmän ja sekundääriliuotuskasan
kasausjärjestelmän asentaminen ja käyttöönotto olivat erityinen haaste ja
samalla merkittävä virstanpylväs malminkäsittelyosastolle. Kumpikin järjestelmä
käynnistettiin syksyllä, ja sekundäärikasan kasausjärjestelmä on ollut siitä
lähtien tuotantokäytössä hyvin tuloksin. Sen sijaan primääriliuotuskasan
purkujärjestelmän käyttöönotto on sujunut odotettua hitaammin, minkä vuoksi
murskaus- ja kasausmäärät vähenivät vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Biokasaliuotusprosessi eteni tavoitteiden mukaan vuoden aikana.
Primääriliuotuskasa saatiin ensimmäisen kerran täyteen marraskuussa, ja
sekundääriliuotuksen käynnistämisestä saatiin hyviä tuloksia aiemmin syksyllä.
Prosessien kehittämisessä kiinnitettiin erityistä huomiota ilmastuksen
parantamiseen. Tämän tuloksena liuoksen nikkelipitoisuudet lisääntyivät
erityisesti kasan uudemmissa lohkoissa ja olivat joissakin lohkoissa selvästi
yli kolme grammaa litralta. Kaiken kaikkiaan metallien talteenottolaitokseen
siirretyn liuoksen nikkelipitoisuus nousi vuoden lopulla noin 2,2 grammaan
litraa kohden.
Toisen tuotantolinjan onnistunut ja aikataulun mukainen käyttöönotto kesällä
sekä toisen vetytehtaan ja rikkivetygeneraattorin käynnistys syksyllä olivat
metallien talteenotossa merkittäviä saavutuksia vuonna 2010. Metallien
talteenottolaitos kuitenkin kärsi ensimmäisenä jatkuvan toiminnan vuotenaan myös
useista teknisistä käynnistysvaikeuksista sekä niiden aiheuttamista seisokeista.
Prosessien optimointi ja pullonkaulojen poistaminen jatkuivat koko vuoden, ja
niitä jatketaan myös vuonna 2011.
Vuoden 2010 lopulla laitoksen käytettävyys ja tuotanto oli jo parantunut,
erityisesti ensimmäisen tuotantolinjan osalta. Laitoksen jatkuvan, täyden
kapasiteetin tuotannon varmistaminen edellyttää kuitenkin vielä toimenpiteitä.
Taloudellinen katsaus
Taloudellinen tulos
Talvivaaran vuoden 2010 liikevaihto oli 152,2 miljoonaa euroa (2009: 7,6
miljoonaa euroa). Katsauskaudella myytiin 9 438 tonnia nikkeliä, 20 320 tonnia
sinkkiä ja 94 tonnia kobolttia.
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot, jotka koostuivat lähinnä nikkeli- ja
sinkkitermiinien realisoituneista myyntivoitoista sekä vetytehtaan helmikuisen
vian perusteella saadusta keskeytysvakuutuskorvauksesta, olivat 20,9 miljoonaa
euroa (2009: 43,1 miljoonaa euroa).
Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelman
henkilöstökulut, olivat 19,9 miljoonaa euroa (2009: 17,7 miljoonaa euroa).
Kulujen nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta.
Liiketoiminnan muut kulut olivat 43,8 miljoonaa euroa (2009: 61,1 miljoonaa
euroa). Näihin sisältyi realisoituneita tappioita sekä käyvän arvon vähennyksiä
koronvaihtosopimuksista, USD-termiineistä ja -optioista. Loput kulut olivat
lähinnä kunnossapitokuluja (13,0 miljoonaa euroa) sekä energiakuluja (11,2
miljoonaa euroa).
Liikevoitto oli 25,5 miljoonaa euroa (2009: liiketappio 54,8 miljoonaa euroa).
Vuoden 2010 rahoitustuotot olivat 3,5 miljoonaa euroa (2009: 11,5 miljoonaa
euroa). Ne koostuivat pääasiassa talletusten valuuttakurssivoitoista.
Rahoituskulut olivat 38,8 miljoonaa euroa (2009: 31,8 miljoonaa euroa). Ne
koostuivat pääasiassa 18,7 miljoonan euron suuruisista valuuttakurssitappioista,
jotka aiheutuivat 320 miljoonan dollarin projektilainasta ja Nyrstarin 335
miljoonan dollarin ennakkomaksusta. Lainojen korot olivat 18,5 miljoonaa euroa.
Tilikauden tappio ennen veroja oli 9,9 miljoonaa euroa. 3,1 miljoonan euron
tuloverot aiheutuivat laskennallisten verosaamisten vähennyksestä, mikä
puolestaan johtui johdannaisten myyntiin liittyvästä laskennallisten
verovelkojen purusta. Tuotannon ylösajon etenemisen myötä yhtiön tilikauden
tappio pieneni 13,1 miljoonaan euroon, kun se vuonna 2009 oli 55,0 miljoonaa
euroa.
Yhtiön laaja tulos vuodelta 2010 oli -24,4 miljoonaa euroa (2009: -124,7
miljoonaa euroa). Tähän sisältyy suojausrahaston arvon pienentyminen suojattujen
myyntien toteuduttua.
Tase
Tilivuoden investoinnit olivat 115,7 miljoonaa euroa (2009: 118,5 miljoonaa
euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä liuotuskasojen perustusten
rakentamiseen, metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan asennukseen
sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja kuljetushihnojen hankintaan. Konsernin
taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 31.12.2010 yhteensä
728,2 miljoonaa euroa (31.12.2009: 644,4 miljoonaa euroa). Tähän sisältyvät
77,8 miljoonan euron rahoitusleasingsopimukset, josta vuonna 2010 solmittujen
rahoitusleasingsopimusten osuus oli 59,9 miljoonaa euroa (2009: 16,0 miljoonaa
euroa).
Vuosina 2008-2009 Talvivaara Infrastructure Oy rakensi uuden pistoraiteen, joka
yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. 30.6.2010 lähtien
pistoraide on luokiteltu myytävänä oleviin omaisuuseriin. Ensimmäinen sovittu
vähimmäiskuljetusvaatimus saavutettiin toukokuussa 2010, ja Suomen valtio maksoi
osan radan lunastushinnasta kesäkuussa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
määrä väheni 39,4 miljoonaa euroa luokittelumuutoksen vuoksi.
Konsernin vaihto-omaisuus oli vuoden 2010 lopussa 175,4 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 109,5 miljoonaa euroa). Vaihto-omaisuuden kasvu johtui tuotannon
ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto-
omaisuus arvostetaan hankintamenoon.
Nikkeli-, sinkki- ja USD-termiinit suljettiin vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä, joten johdannaisinstrumentit koostuivat 31.12.2010
koronvaihtosopimuksista ja USD-määräisistä optioista, joiden arvo oli -1,2
miljoonaa euroa, ja jotka kirjattiin velkoihin (johdannaisinstrumentit
31.12.2009: varat 33,1 miljoonaa).
Vuoden 2010 lopussa rahavarat olivat 165,6 miljoonaa euroa (31.12.2009: 11,9
miljoonaa euroa).
Oman pääoman osuus omassa pääomassa ja veloissa oli 380,3 miljoonaa euroa
31.12.2010 (31.12.2009: 382,6 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy noin 25 miljoonan
euron hybridilaina. Vuoden 2010 aikana merkittiin ja maksettiin yhteensä
174 378 uutta osaketta yhtiön 2007A optio-oikeuksien perusteella. Osakkeiden
merkintähinta, yhteensä 0,5 miljoonaa euroa, on kirjattu omaan pääomaan.
Lainat kasvoivat 438,1 miljoonasta eurosta (31.12.2009) 480,6 miljoonaan euroon
(31.12.2010). Lainojen muutoksissa näkyvät helmikuussa 2010 takaisin maksettu
320 miljoonan dollarin projektilaina sekä liikkeeseen laskettu 225,0 miljoonan
euron vakuudeton vaihtovelkakirjalaina, joka erääntyy joulukuussa 2015.
Talvivaara sai tilivuonna ennakkomaksuja yhteensä 263,0 miljoonaa euroa. Niihin
sisältyvät 335,0 miljoonan dollarin ennakkomaksu Nyrstar NV:n kanssa solmitusta
sinkin tuotevirtasopimuksesta sekä Suomen valtion maksama 20 miljoonan euron
ennakkomaksu Talvivaara-Murtomäki-radan lunastuksesta.
Oma pääoma ja velat olivat vuoden lopussa yhteensä 1 216,3 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 879,0 miljoonaa euroa).
Valuutta- ja hyödykesuojaukset ja suojauslaskenta
Konserni sulki kaikki hyödyke- ja valuuttasuojauspositionsa 320 miljoonan
dollarin projektilainan takaisinmaksun yhteydessä helmikuussa 2010. Suojien
sulkemisesta saatu nettotuotto oli 46 miljoonaa euroa.
Rahoitus
Joulukuussa yhtiö laski liikkeeseen 225 miljoonan euron vakuudettoman
senioristatuksisen vaihtovelkakirjalainan, joka erääntyy vuonna 2015.
Arvopaperit ovat vaihdettavissa 27,0 miljoonaan Talvivaaran uuteen osakkeeseen.
Vaihtovelkakirjan korko on 4,00 prosenttia ja kokonaistuotto 6,50 prosenttia,
mikä johtuu 114,5 prosentin lunastushinnasta maturiteetissa.
Kesäkuussa Talvivaara allekirjoitti 100 miljoonan euron kolmevuotisen
luottolimiittisopimuksen pääjärjestäjinä ja lainanantajina toimivien Nordean,
Handelsbankenin ja Sampo Pankin kanssa. Luoton marginaali oli 3,00 prosenttia
vuoden 2010 loppuun asti ja sen jälkeen 1,75-3,00 prosenttia yhtiön
velkaantuneisuusasteen mukaan. Luotto on tarkoitettu Talvivaara-konsernin
yleisiin tarpeisiin. 31.12.2010 luottoa ei ollut nostettuna.
Kesäkuussa Talvivaara allekirjoitti myös Finnveran myöntämän 10 miljoonan euron
investointi- ja käyttöpääomalainn, jonka laina-aika on kahdeksan vuotta ja
marginaali 4,1 prosenttia. Laina on nostettu kokonaisuudessaan.
Kesäkuussa Suomen valtio maksoi ensimmäisen, 50 prosentin, erän Talvivaara-
Murtomäki-radan yhteensä 40 miljoonan euron (ALV 0 %) korvauksesta. Koko
kesäkuisella suorituksella lyhennettiin 41 miljoonan euron lainaa, jolla
Talvivaara Infrastructure Oy rahoitti rautatien rakentamisen.
Helmikuussa Talvivaara teki sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen
Nyrstarin kanssa. Nyrstar maksoi sopimukseen liittyen 335 miljoonan dollarin
ennakkomaksun, josta suurin osa käytettiin 320 miljoonan dollarin projektilainan
takaisinmaksuun.
Helmikuussa Talvivaara nosti 25 miljoonan euron suuruisen hybridilainan, joka on
kirjattu omaksi pääomaksi IFRS-standardien mukaisesti.
Liiketoiminnan kehitys ja kaupalliset järjestelyt
Sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus Nyrstarin kanssa
Talvivaara Sotkamo Oy teki sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen
Nyrstarin kanssa helmikuussa 2010. Sopimusehtojen mukaan Talvivaara toimittaa
koko sinkkituotantonsa Nyrstarille siihen asti kunnes 1,25 miljoonaa tonnia
sinkkiä on toimitettu.
Nyrstar maksoi Talvivaaralle 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun
sinkkituotevirrasta. Lisäksi Nyrstar maksaa Talvivaaralle 350 euron louhinta- ja
prosessointimaksun jokaisesta toimitetusta sinkkitonnista (maksuun liittyy
hinnankorotusmekanismi, joka perustuu rikin ja propaanin hintamuutoksiin).
Osapuolet sopivat myös seuraavasta hinnanjakomekanismista:
· Vähintään sopimuksen seitsemän ensimmäisen voimassaolovuoden aikana
tai kunnes 600 000 tonnia sinkkiä on toimitettu Nyrstar maksaa Talvivaaralle 10
prosenttia Lontoon metallipörssin (LME) sinkin hintanoteerauksesta siltä osin
kuin noteeraus ylittää 2 500 dollaria tonnilta (3 000 dollariin tonnilta asti)
ja 30 prosenttia LME:n sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus
ylittää 3 000 dollaria tonnilta; ja
· tämän jälkeen sopimuksen loppuaikana Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30%
siitä osuudesta, millä LME:n sinkin hintanoteeraus ylittää 350 euron louhinta-
ja prosessointimaksun jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä.
Nyrstar on myös sopinut, että se toimittaa Talvivaaralle enintään 150 000 tonnia
rikkihappoa vuodessa sopimuksen voimassaoloaikana käytettäväksi Talvivaaran
bioliuotusprosessissa.
Uraanin talteenotto sivutuotteena
Talvivaara ilmoitti helmikuussa, että se suunnittelee aloittavansa muiden
metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenoton ja hyödyntämisen
uraanipuolituotteena (yellow cake). Yhtiö aikoo ottaa uraania talteen
päätuotteiden liuotusprosessista teknisesti yksinkertaisella ja turvallisella
uuttomenetelmällä, joka on metallien talteenotossa laajalti käytössä oleva
menetelmä.
Suunnitellun uuttolaitoksen arvioidaan olevan noin 40-50 miljoonan euron
investointi. Vuosittaisiksi tuotantokustannuksiksi arvioidaan noin kaksi
miljoonaa euroa. Vuosituotannon määräksi arvioidaan noin 350 tonnia uraania eli
noin 410 tonnia uraanipuolituotetta.
Suunniteltu uraanituotanto edellyttää vielä viranomaishyväksyntöjä sekä Suomen
hallituksen hyväksyntää. Talvivaara jätti huhtikuussa 2010 työ- ja
elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin
talteenottamisesta sivutuotteena.
Neuvotteluja uraanin myynti- ja ostosopimuksesta käytiin pääosin vuonna 2010.
Sopimus Cameco Corporationin kanssa allekirjoitettiin alkuvuodesta 2011 kuten
katsauskauden jäkeisissä tapahtumissa kerrotaan.
Nikkelin vuosituotannon kasvattaminen yli 50 000 tonniin
Talvivaara ilmoitti lokakuussa, että kaivoksen mineraalivarannot ovat 54
prosenttia aiemmin arvioitua suuremmat. Tämän seurauksena yhtiö käynnisti
projektin, jonka tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia lisätä Sotkamon
kaivoksen tuotantokapasiteettia. Selvitystyön aikana arvioidaan erilaisia tuote-
ja kapasiteettivaihtoehtoja, raaka-aineiden ja materiaalien saatavuutta,
logistiikkaa, taloudellista kannattavuutta ja lupaprosesseja. Vuonna 2011
keskitytään erityisesti alustaviin teknisiin selvityksiin ja lupaprosessiin.
Arvioiden mukaan laajennettu tuotantovoitaisiin aloittaa aikaisintaan vuonna
2015.
Geologia
Talvivaara suoritti Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymillä onnistuneita
kairauksia vuosina 2009 ja 2010. Kairausten tuloksena yhtiö ilmoitti suuremmista
mineraalivarannoista lokakuussa 2010.
Varannot on raportoitu JORC-luokittelun mukaisesti. Kokonaismineraalivarantojen
määrä, 1 550 miljoonaa tonnia, on 54 prosenttia suurempi kuin joulukuussa 2008
ilmoitettu 1 004 miljoonaa tonnia. Todetut ja todennäköiset mineraalivarannot
kasvoivat 75 prosenttia, 1 121 miljoonaan tonniin. Kokonaisvarantojen arvioidaan
sisältävän 3,4 miljoonaa tonnia nikkeliä (vuoden 2008 varannoissa 2,2 miljoonaa
tonnia) ja 7,6 miljoonaa tonnia sinkkiä (aiemmin 5,0 miljoonaa tonnia).
Suurin osa uusista mineraalivarannoista löytyi Kolmisopen esiintymän
täydennyskairauksissa. Täydennyskairausten perusteella esiintymän
kokonaisvarannot kasvoivat 270 prosenttia, 178 miljoonasta tonnista 660
miljoonaan tonniin.
Kuusilammen esiintymän geologisilla kartoituksilla ja timanttikairauksilla
keskityttiin ensisijaisesti varantojen luokituksen parantamiseen. Tuloksena oli
56 prosentin lisäys todettuihin ja todennäköisiin mineraalivarantoihin, 505
miljoonasta tonnista 788 miljoonaan tonniin. Kokonaismineraalivaranto on noin 8
prosenttia suurempi, 890 miljoonaa tonnia. Molempien esiintymien
metallipitoisuudet säilyivät muuttumattomina (0,22 prosenttia nikkeliä ja 0,49
prosenttia sinkkiä), mikä vahvistaa entisestään malmioiden koostumuksen
tasalaatuisuutta.
Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymien välillä sekä Kolmisopen esiintymän
pohjoispuolella on edelleen merkittävä malminetsintäpotentiaali.
Tutkimus ja kehitys
Talvivaara keskittyi tutkimus- ja kehitystoiminnassaan biokasaliuotuksen ja
metallien talteenottoprosessin optimointiin sekä lisämetallien talteenottoon
biokasasta saatavasta liuoksesta.
Bioliuotusprosessin kehitystyössä pyrittiin ymmärtämään liuotuskasan toimintaa
entistä paremmin, parantamaan kasan ilmastustapoja sekä optimoimaan kasan
hydrodynamiikkaa. Metallien talteenotossa kehitettiin tuotteiden laatua
erityisesti kosteuden ja kemiallisen puhtauden osalta. Lisäksi tehtiin
tutkimuksia, joiden tavoitteena on toimintakustannusten, kuten lipeän
kulutuksen, vähentäminen.
Rikkivetypäästöjen aiheuttamien hajuongelmien tehokas ehkäisy oli yksi
tärkeimmistä lyhyen aikavälin kehityskohteista vuoden 2010 alkupuolella.
Tuolloin ilmeni, että metallien talteenottolaitoksen kaasunpesukapasiteetti oli
riittämätön kaupallisen mittakaavan tuotantoon. Aluksi yhtiö lähti kehittämään
nykyistä lipeän käyttöön perustuvaa kaasunpesujärjestelmäänsä ja tutki samalla
myös muita käsittelyvaihtoehtoja. Lopulta menetelmäksi valittiin rikkivedyn
poistaminen vetyperoksidin avulla. Menetelmä otettiin tuotantokäyttöön vuoden
viimeisellä neljänneksellä.
Uuttomenetelmän kehittämistä uraanin talteenottamiseksi liuoksesta jatkettiin
vuonna 2010. Vuoden jälkipuolella keskityttiin entistä enemmän prosessin
kehittämiseen teollisessa mittakaavassa sekä suunnitellun tuotantolaitoksen
perus- ja detaljisuunnitteluun.
Talvivaara jatkoi liuoksen sisältämän mangaanin rikastamiseen liittyviä teknisiä
tutkimuksia. Mangaanimetallin, -oksidin ja -sulfaatin rikastamiseen käytettiin
onnistuneesti elektrolyysiteknologiaa. Päätökset mahdollisesta investoinnista
kaupallisen mittakaavan mangaanin tuotantoon on lykätty tuonnemmaksi, sillä ne
edellyttävät mangaanituotteiden tuotantoon ja markkinointiin liittyvää
kumppanuussopimusta.
Kestävä kehitys
Talvivaara jatkoi toimintansa kehittämistä kestävän kehityksen ohjelmansa
mukaisesti. Ohjelmassa korostetaan jatkuvaa parantamista ja toiminnan
tehokkuutta.
Talvivaaran tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö, ja
yhtiö jatkoi turvallisuuskulttuurinsa kehittämistä "nolla tapaturmaa"
-periaatteen pohjalta. Aktiivisen turvallisuustyön ansiosta työtapaturmatiheys
vuonna 2010 oli 10,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (2009:
11 tapaturmaa).
Talvivaara on sitoutunut ympäristötehokkuuden ja operatiivisen riskienhallinnan
jatkuvaan kehittämiseen sekä toimintansa ympäristövaikutusten vähentämiseen.
Ilmapäästöjen vähentämiseen liittyvät investoinnit paransivat yhtiön
ympäristönsuojelun tasoa vuoden loppua kohden. Vuonna 2011 on toteutettava vielä
joitakin parannuksia pöly- ja rikkivetypäästöjen vähentämiseksi, jotta
ympäristöluvassa asetetut vaatimukset voidaan saavuttaa säännönmukaisesti.
Vuodelle 2010 asetetut tavoitteet kemikaalien hallinnointiin liittyvän REACH-
säännöstön sekä aineiden ja seosten luokitusta, merkintää ja pakkaamista
koskevan CLP-sääntelykehyksen noudattamiseksi saavutettiin. Yhtiö toimitti
rekisteröintiviranomaisille nikkeli- ja sinkkisulfidia koskevat asiakirjat ja
keräsi ja koosti CLP-asetuksen mukaiset tiedot kaikista Talvivaaran käyttämistä
aineista.
Talvivaara ja 25 muuta suomalaisyhtiötä osallistuivat CDP-asetuksen mukaiseen
hiilijalanjälkiraportoinnin hankkeeseen. Näiden tietojen kerääminen ja
raportointi helpottaa yhtiön kasvihuonekaasupäästöjen optimointia
tulevaisuudessa.
Vuonna 2010 käynnissä olleet lupaprosessit liittyivät uraanin talteenottoon
sivutuotteena sekä Talvivaaran kaivoksen nykyisen ympäristöluvan päivittämiseen.
Uraanin rikastamiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointi suoritettiin
vuonna 2010. Yhtiö aikoo jättää prosessiin liittyvän ympäristölupahakemuksen
vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Nykyisen ympäristöluvan uusimishakemus
jätetään niin ikään maaliskuun 2011 loppuun mennessä. Hakemukseen liittyvä
päivitystyö tehtiin pääosin vuonna 2010.
Alueen tulevaa luonnonmukaistamista ja seurantavelvoitteita varten asetettu
vakuus oli vuoden lopussa 27,0 miljoonaa euroa (2009: 15,3 miljoonaa euroa).
Joulukuussa 2010 Talvivaara saavutti merkittävän virstanpylvään
ympäristöjohtamistyössään, kun sen ympäristöjärjestelmälle myönnettiin ISO
14001 -sertifikaatti. Sertifikaatti kattaa yhtiön kaikki toiminnot. Talvivaaran
ISO 14001 -järjestelmän mukaisia tavoitteita ovat jatkuva parantaminen,
luonnonvarojen kestävä ja taloudellinen käyttö sekä yhtiön kaikkien prosessien
kehittäminen kaivostoiminnan ympäristövaikutusten pitämiseksi mahdollisimman
pieninä.
Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit
Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on
käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi,
niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien
hallitsemiseen tarvittavin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.
Vuonna 2010 Talvivaara keskittyi riskienhallintatyössään kehittämään osasto- ja
toimintotason riskienhallintakäytäntöä. Kehitystyötä tehtiin muun muassa
sisäisissä kehitysohjelmissa, jotka liittyivät ympäristöasioihin, työterveyteen
ja -turvallisuuteen, sisäiseen kontrolleihin ja tuotantovarmuuteen. Vuoden 2011
tavoitteena on päivittää konsernitason riskienhallintaohjelmat siten, että ne
vastaavat Talvivaaran tämänhetkistä kehitysvaihetta, jossa on siirrytty
projektiyhtiöstä tuotantoa harjoittavaksi yhtiöksi. Konsernitason riskiarviointi
perustuu osastotason arvioinnin tuloksiin sekä käytetyistä
riskiarviointityökaluista saatuun kokemukseen. Arvioinnissa huomioidaan
tunnistettujen riskien todennäköisyys ja arvioitu vaikutus.
Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten
Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit,
arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen
volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja
valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien tappioihin ja epävarmuuksiin
Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, yhteistyökumppaneihin,
riippuvuuteen avainhenkilöistä sekä lakien, säännösten ja niihin liittyvien
kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin
ja kaivoslupaan.
Lyhyen aikavälin toiminnan riskit koskevat Talvivaarassa parhaillaan
toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki
tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi
silti liittyä riskitekijöitä, kuten puutteita tuotantolaitteiden
luotettavuudessa ja kestävyydessä, liuotusnopeudessa ja biokasaliuotukseen
liittyvässä metallien talteenotossa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla
tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä
hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa.
Nikkelin markkinahinta on historiallisesti vaihdellut merkittävästi, ja
Talvivaara odottaa volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän
ja tarjonnan tasapainossa tapahtuvat muutokset, makroekonomiset tekijät ja
valuuttakurssien vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta
on tällä hetkellä peräisin nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on
välitön ja merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja
liiketoimintaan. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia
metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin
hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen
mukaan Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-
ainehintojen kausina.
Talvivaaran liikevaihto syntyy lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun
taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen
dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen
taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin
kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin
heikentymisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kulloinkin perustellulla
tavalla.
Mikäli Talvivaara ei pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita,
erityisesti nikkeliä, tai mikäli tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti
tai mikäli hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkisti ja merkittävästi,
yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Talvivaara
pyrkii pienentämään maksuvalmiusriskiä seuraamalla tarkasti maksuvalmiuttaan.
Tavoitteena on havaita mahdollisesti uhkaavat epäedulliset muutokset hyvissä
ajoin ja saada riittävästi aikaa tarvittavan luoton tai muun rahoituksen
hankkimiseen kohtuullisin ehdoin. Talvivaara pyrkii myös pitämään pitkäaikaisten
velkojen maturiteettiprofiilin tasapainossa jälleenvakuutusriskien
vähentämiseksi.
Henkilöstö
Talvivaaran henkilöstö kasvoi edelleen voimakkaasti vuonna 2010, ja
henkilöstömäärä lisääntyi 308:sta 389:een. Suurin osa henkilöstöstä on
rekrytoitu paikallisesti Kainuun alueelta, missä Talvivaara on suurin uusien
työpaikkojen luoja.
Työntekijöiden keski-ikä oli edelleen 38,5 vuotta, ja henkilöstön ikäjakauma
vastaa teollisuuden keskiarvoa Suomessa. Vaikka Talvivaaran rekrytointivauhti
onkin poikkeuksellisen kiivas, yhtiö haluaa säilyttää henkilöstön ikärakenteen
järkevänä. Kaivosteollisuus on perinteisesti miesvaltainen, mutta Talvivaara
pyrkii palkkaamaan myös naisia. Tämä on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi
naishakijoiden vähyyden vuoksi.
Talvivaaran henkilöstön vaihtuvuus väheni vuonna 2010. Vaihtuvuutta oli lähinnä
yhtiön palvelukseen hiljattain tulleiden joukossa, eikä se vaikuttanut yhtiön
toimintaan. Talvivaara Sotkamo Oy:n henkilöstön vaihtuvuus oli 5,1 prosenttia
(2009: 10,6 prosenttia). Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:ssä ei tapahtunut
henkilöstömuutoksia (vuonna 2009 vaihtuvuus oli 10,6 prosenttia).
Talvivaaran työntekijöiden palkat perustuvat toimialan työehtosopimuksiin sekä
yhtiön omaan, työn vaativuuteen perustuvan luokitteluun. Kokonaispalkka koostuu
peruspalkasta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmista. Vuosittaiset
lyhyen aikavälin kannustinkriteerit perustuvat sekä työntekijän
henkilökohtaisiin että yhtiön tuloksiin. Tuotannon ylösajovaiheessa
ensisijaisena kriteerinä on tuotantomäärä. Talvivaaran pitkän aikavälin
kannustinohjelmiin kuuluvat vuonna 2007 käynnistetty, koko henkilöstöä koskeva
osakeoptio-ohjelma, sekä johdon omistusyhtiö Talvivaara Management Oy.
Jälkimmäinen on suunnattu yhtiön ylimmälle johdolle, ja se edellyttää
osallistujilta henkilökohtaisia sijoituksia yhtiön osakkeisiin.
Henkilöstön kehittäminen perustuu vuosittaisiin koulutus- ja
kehityssuunnitelmiin. Kaikki Talvivaaran työntekijät saavat
perehdytyskoulutuksen, jossa paneudutaan muun muassa työturvallisuusasioihin.
Lisäksi yhtiön tavoitteena on, että koko henkilöstö on suorittanut
ensiapukurssin.
Muutokset johtoryhmässä
Tekniikan lisensiaatti Eeva Ruokonen nimitettiin Talvivaaran kestävän kehityksen
johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi helmikuun 2010 alusta alkaen.
Diplomi-insinööri Jari Voutilainen nimitettiin Talvivaaran liiketoiminnan
kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi joulukuusta 2010 alkaen.
Hallinnointiperiaatteet
Talvivaara julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta
2010 vuosikertomuksessa sekä erikseen yhtiön www-sivuilla osoitteessa
www.talvivaara.com viikolla 13. Selvitys ei ole osa hallituksen
toimintakertomusta.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2010. Kokouksessa päätettiin
muun muassa seuraavaa:
· Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi muutettiin kahdeksan. Gordon
Edward Haslam, D. Graham Titcombe, Eileen Carr, Eero Niiva, Saila Miettinen-
Lähde ja Pekka Perä valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Roland Junck ja
Tapani Järvinen valittiin uusiksi jäseniksi hallitukseen.
· Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 5 muutettiin niin, että kaikkien
hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä.
· Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 12 muutettiin niin, että kutsu
varsinaiseen tai ylimääräiseen yhtiökokoukseen on toimitettava
osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään
kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta, mutta kuitenkin viimeistään
yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi
osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle voidakseen osallistua
yhtiökokoukseen. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään kokouskutsussa mainittuna
päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta.
· Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman
osakkeen hankkimisesta julkisessa kaupankäynnissä sekä päättämään enintään
10 000 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Kumpikin valtuutus poikkeaa
osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon
rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 31.12.2010 yhteensä 245 316 718 osaketta.
Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun vaihtovelkakirjalainan
sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi auktorisoitu
osakemäärä oli vuoden lopussa 263 669 291. Erityisiä oikeuksia, jotka liittyvät
16.12.2010 liikkeeseen laskettuun 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainaan,
ei ollut tilivuoden 2010 päättyessä vielä myönnetty. Tästä syystä
vaihtovelkakirjalainan vaikutusta yhtiön täyteen auktorisoituun osakemäärään ei
ole ilmoitettu.
Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja päättyy 31.3.2012.
Yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella oli 31.12.2010 mennessä merkitty
yhteensä 174 378 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oy:n uutta osaketta. Yhtiön 2007A-
optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 2 158 722 kappaletta.
31.12.2010 seuraavat osakkeenomistajat omistivat yli viisi prosenttia
Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (23,0 prosenttia),
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6 prosenttia) ja BlackRock Investment
Management Ltd (6,0 prosenttia).
Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät
28.2.2007 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä yhtiö päätti jakaa
vastikkeetta osakeoptioita yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avaintyöntekijöille.
Optiot oikeuttavat merkitsemään enintään 6 999 300 yhtiön uutta osaketta sen
jälkeen, kun yhtiön osake jaettiin 1:70-suhteessa (vuoden 2007 optio-ohjelma).
Vuoden 2007 optio-ohjelman ehtojen mukaan yhtiön hallitus päättää osakeoptioiden
jakamisesta.
Vuoden 2010 aikana hallitus jakoi 176 600 kappaletta 2007A-sarjan optioita,
245 100 kappaletta 2007B-sarjan optioita ja 663 000 kappaletta 2007C-sarjan
optioita palkitsemiskomitean suosituksen perusteella yhtiön ja sen
tytäryhtiöiden henkilöstölle. Optiot oikeuttavat merkitsemään kaikkiaan
1 084 700 uutta osaketta. Vuodesta 2007 lähtien jaetuista optioista yhtiölle
palautettiin vuoden 2010 aikana 72 000 kappaletta 2007A-optioita, 48 000
kappaletta 2007B-optioita ja 192 000 kappaletta 2007C-optioita, jotka
oikeuttavat merkitsemään 312,000 osaketta. Vuonna 2010 merkittiin yhteensä
174 378 Talvivaaran uutta osaketta yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella.
Vuoden 2007 optio-ohjelman perusteella jaettavissa olevien optioiden määrä
vuoden 2010 päättyessä oli yhteensä 874 100 kappaletta 2007C-optioita.
Käyttämättä olevien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden
äänioikeus on 2,4 prosenttia osakkeiden kokonaisäänistä.
Joulukuussa 2010 Talvivaaran hallitus päätti uudesta Talvivaara-konsernin
johtoryhmän jäsenten (jäljempänä osallistujat) osakeomistusjärjestelmästä, jonka
tarkoituksena on mahdollistaa osallistujien merkittävä pitkäaikainen
osakeomistus yhtiössä. Järjestelmän kautta osallistujat sijoittavat
henkilökohtaisesti huomattavan määrän omia varojaan yhtiön osakkeisiin.
Osallistujat rahoittavat sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön
lainoituksen avulla.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö myönsi Talvivaara Management Oy:lle 5,7 miljoonan
euron lainan yhtiön osakkeiden hankkimista varten. Lainan korko on 3,0
prosenttia ja se maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään vuonna 2014.
Talvivaara Management Oy:n omistamat 1 104 000 osaketta on pantattu
Talvivaaralle lainan vakuudeksi.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco Corporationin kanssa
Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat 7.2.2011 uraanin myynti- ja
ostosopimuksen. Sopimusehtojen mukaan Cameco sijoittaa varoja uraanin
talteenottolaitoksen rakentamiseen. Talvivaara laskuttaa investointikuluja
Camecolta euromääräisinä siten, että investoinnin arvo vastaa enintään
60 miljoonaa dollaria. Camecon investointi maksetaan takaisin
uraanipuolituotteen toimituksilla ensimmäisten sopimusvuosien aikana. Sen
jälkeen kun investointi on maksettu takaisin, Cameco ostaa Sotkamossa tuotetun
uraanin 31.12.2027 saakka voimassa olevan myynti- ja ostosopimuksen mukaisesti
hintaan, joka perustuu toimitushetken markkinahintoihin. Talvivaaran uraanin
tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia uraania, mikä vastaa noin 410 tonnia
uraanirikastetta (UO(4)) vuodessa.
Nyt solmittu sopimus edellyttää vielä Euratomin hankintakeskuksen vahvistusta
sekä Euroopan komission hyväksyntää Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti.
Asianmukaiset luvat on saatava myös Suomen viranomaisilta. Talvivaara ja Cameco
odottavat saavansa Euratomin hyväksynnän muutaman kuukauden kuluessa. Talvivaara
jätti huhtikuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen
hakemuksen uraanin talteenottamisesta sivutuotteena. Kaivoksella on meneillään
myös uraanin talteenottotoimintaan liittyvä ympäristövaikutusten arviointi, ja
uraanin tuotantoon liittyvää ympäristölupahakemusta valmistellaan.
Ylimääräisen yhtiökokouksen päätös vaihtovelkakirjalainaan liittyvistä
erityisistä oikeuksista
Talvivaaran 27.1.2011 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin
hyväksyä hallituksen ehdotus erityisten oikeuksien antamiseksi liittyen 225
miljoonan euron suuruiseen, vuonna 2015 erääntyvään senioristatuksiseen
vakuudettomaan vaihtovelkakirjalainaan, joka laskettiin liikkeeseen 16.12.2010.
Erityiset vaihto-oikeudet myönnettiin maksutta velkakirjojen alkuperäisille
merkitsijöille ja/tai velkakirjojen myöhemmille ostajille.
Erityisten oikeuksien antamisen seurauksena ja olettaen, että vaihtohintaan ei
tehdä tarkistuksia, velkakirjat voidaan vaihtaa enintään 26 967 028:ksi yhtiön
uudeksi osakkeeksi 7,0043 Englannin punnan (8,3435 euron) alkuperäisellä
osakekohtaisella vaihtohinnalla. Näiden osakkeiden määrä vastaa noin 11
prosenttia tällä hetkellä liikkeeseen lasketuista osakkeista. Oikeus vaihtaa
velkakirjat osakkeiksi alkaa, kun yhtiö on ilmoittanut velkakirjojen haltijoille
erityisten oikeuksien antamista koskevan päätöksen hyväksymisestä, ja päättyy
10.12.2015.
Kun otetaan huomioon 16.12.2010 ja 14.5.2008 merkittäväksi tarjottujen
vaihtovelkakirjalainojen sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön
täysi auktorisoitu osakemäärä oli vuoden 2010 lopussa 296 756 846 osaketta.
Talvivaara-Murtomäki-radan vähimmäiskuljetusvaatimuksen täyttyminen
Vuosina 2008-2009 Talvivaara rakensi 25 kilometriä pitkän pistoraiteen, joka
yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. Jos sopimuksen mukaiset,
rautatien vähimmäiskuljetusmääriä koskevat ehdot täyttyvät, Suomen valtio korvaa
Talvivaara Infrastructure Oy:lle rakentamiskustannuksia kahdessa erässä 40
miljoonaan euroon asti (ALV 0 %). Tällöin rautatie siirtyy Suomen valtion
omaisuudeksi ja siitä tulee osa valtion rautatieverkostoa. Ensimmäinen sovittu
kuljetustavoite saavutettiin vuonna 2010, jonka jälkeen Suomen valtio maksoi 20
miljoonan euron osuuden radan lunastushinnasta. Loppuosa
vähimmäiskuljetusmäärästä saavutettiin tammikuussa 2011, ja Talvivaara odottaa
saavansa loppusuorituksen Suomen valtiolta vuoden 2011 alkupuolella.
Lyhyen aikavälin näkymät
Talvivaara odottaa, että Sotkamon kaivoksen tuotannon ylösajo jatkuu
suunnitelmien mukaisesti vuonna 2011 ja arvioi nikkelin vuosituotannon määräksi
30 000-35 000 tonnia. Tuotannon odotetaan kasvavan aluksi noin 20-30 prosenttia
vuosineljännestä kohden. Vuoden jälkipuoliskolla kasvun odotetaan kiihtyvän noin
40 prosenttiin, kun metallien talteenottolaitoksen prosessien optimointi etenee
ja metallipitoista liuosta saadaan metallien talteenottolaitokseen entistä
enemmän erityisesti sekundääriliuotuskasasta.
Nikkelimarkkinoiden lyhyen aikavälin näkymät ovat myönteiset. Lontoon
metallipörssin (LME) hintanoteerauksen odotetaan pysyvän edelleen selvästi yli
20 000 dollarissa tonnilta ja mahdollisesti lähentelevän jopa 30 000 dollaria
tonnilta. Nikkelihintojen volatiliteetin odotetaan kuitenkin pysyvän korkeana
nikkeliin kohdistuvan sijoitustoiminnan, makroekonomisten tekijöiden ja
valuuttakurssimarkkinoilla tapahtuvien muutosten vuoksi.
Nikkelin kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana Kiinassa maan rahapolitiikan
tiukentumisesta huolimatta. Kiinan ruostumattoman teräksen valmistukseen
liittyvä nikkelin kysynnän kasvu sekä läntisten talouksien elpyminen ovat
aiheuttaneet vajauksen nikkelin tarjonnassa. Tilanne saattaa jatkua samanlaisena
myös vuonna 2011, sillä tarjonnan ei odoteta lisääntyvän merkittävästi vuoden
aikana.
Hallituksen esitys voitonjaosta
Hallitus esittää 28.4.2011 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
osinkoa ei jaeta tilivuodelta 2010.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus
KONSERNIN TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar-
tamaton tamaton tamaton kastettu
10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/
(kaikki luvut EUR '000) 2010 2009 2010 2009
-------------------------------------------------
Liikevaihto 60 218 4 967 152 163 7 571
Liiketoiminnan muut tuotot 3 661 5 966 20 904 43 118
Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden varaston muutos 14 003 28 410 67 100 75 587
Materiaalit ja palvelut -30 745 -24 889 -99 029 -65 156
Henkilöstökulut -5 498 -6 064 -19 944 -17 695
Poistot ja arvonalentumiset -13 757 -11 384 -51 948 -37 061
Liiketoiminnan muut kulut -13 556 -28 574 -43 790 -61 140
-------------------------------------------------
Liikevoitto/tappio(-) 14 326 -31 568 25 456 -54 776
Rahoitustuotot 81 82 3 477 11 526
Rahoituskulut -13 293 -13 596 -38 841 -31 835
-------------------------------------------------
Rahoituskulut (netto) -13 212 -13 514 -35 364 -20 309
Voitto/tappio(-) ennen veroja 1 114 -45 082 -9 908 -75 085
Tuloverot -5 823 12 071 -3 144 20 127
-------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -4 709 -33 011 -13 052 -54 958
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -3 869 -26 852 -12 953 -45 267
Määräysvallattomien omistajien
osuus omasta pääomasta -840 -6 159 -99 -9 691
-------------------------------------------------
-4 709 -33 011 -13 052 -54 958
Emoyrityksen omistajille
kuuluva osake-
kohtainen voitto/tappio(-)
(EUR/osake)
Laimentamaton ja
laimennusvaikutuksella oikaistu -0,02 -0,11 -0,06 -0,19
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar-
tamaton tamaton tamaton kastettu
10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/
(kaikki luvut EUR '000) 2010 2009 2010 2009
-------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -4 709 -33 011 -13 052 -54 958
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutus huomioon otettuna
Rahavirtojen suojaukset -2 769 -5 877 -11 341 -69 705
-------------------------------------------------
Muut laajan tuloksen erät,
verovaikutus huomioon otettuna -2 769 -5 877 -11 341 -69 705
-------------------------------------------------
Laaja tulos -7 478 -38 888 -24 393 -124 663
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -6 084 -31 553 -22 026 -101 031
Määräysvallattomien omistajien
osuus omasta pääomasta -1 394 -7 335 -2 367 -23 632
-------------------------------------------------
-7 478 -38 888 -24 393 -124 663
KONSERNIN TASE
Tilintarkas- Tilintar-
tamaton kastettu
(kaikki luvut EUR '000) 31.12.2010 31.12.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 728 226 644 356
Biologiset hyödykkeet 8 464 6 614
Aineettomat hyödykkeet 7 737 7 846
Laskennalliset verosaamiset 22 421 21 548
Muut saamiset 7 626 7 582
Myytävissä olevat rahoitusvarat 464 -
774 938 687 946
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 175 361 109 512
Myyntisaamiset 52 354 3 913
Muut saamiset 8 702 15 477
Johdannaisinstrumentit 40 50 244
Rahavarat 165 555 11 877
402 012 191 023
Myytävänä olevat
pitkäaikaiset omaisuuserät 39 391 -
Varat yhteensä 1 216 341 878 969
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille
kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 80 80
Osakeanti 91 -
Ylikurssirahasto 8 086 8 086
Suojausrahasto 7 494 16 567
Muut rahastot 433 012 417 448
Kertyneet voittovarat -84 322 -71 368
364 441 370 813
Määräysvallattomien omistajien
osuus omasta pääomasta 15 831 11 784
Oma pääoma yhteensä 380 272 382 597
Pitkäaikaiset velat
Lainat 437 623 384 300
Saadut ennakkomaksut 231 812 -
Ostovelat 17 -
Johdannaisinstrumentit - 3 110
Varaukset 3 935 1 594
673 387 389 004
Lyhytaikaiset velat
Lainat 42 934 53 811
Saadut ennakkomaksut 35 243 -
Ostovelat 39 408 29 669
Muut velat 43 820 9 875
Johdannaisinstrumentit 1 277 14 013
162 682 107 368
Velat yhteensä 836 069 496 372
Velat ja oma pääoma yhteensä 1 216 341 878 969
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
A. Osake-pääoma
B. Osakeanti
C. Ylikurssirahasto
D. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
E. Suojausrahasto
F. Muut rahastot
G. Kertyneet voittovarat
H. Yhteensä
I. Määräysvallattomien omistajien osuus
J. Oma pääoma yhteensä
(kaikki luvut EUR A B C D E F G H I J
'000)
1.1.2009 -26 423
80 - 8 086 320 607 72 332 13 412 101 388 416 35 470 886
-45 -54
Kauden tulos - - - - - - 267 -45 267 -9 691 958
Laaja tulos
- Rahavirtojen -69
suojaukset - - - - -55 765 - - -55 765 -13 941 706
---------------------------------------------------------------
Kauden laaja -45 -124
tulos - - - - -55 765 - 267 -101 032 -23 632 664
Liiketoimet
omistajien
kanssa
Osakeanti 82
- - - 82 691 - - - 82 691 - 691
Uusien osakkeiden
liikkeeseen
laskemisesta
välittömästi
johtuvat ulkoiset -2
menot - - - -2 050 - - - -2 050 - 050
Henkilöstön
osakeoptio-
ohjelma
- työsuorituksen 2
arvo - - - - - 2 788 - 2 788 - 788
---------------------------------------------------------------
Omistajien
pääoma-
sijoitukset ja
varojen jakaminen
omistajille 83
yhteensä - - - 80 641 - 2 788 - 83 429 - 429
Tytäryhtiö-
omistus-
osuuksien
muutokset
Tytäryhtiön
hankinta - - - - - - - - -54 -54
---------------------------------------------------------------
Liiketoimet
omistajien 83
kanssa yhteensä - - - 80 641 - 2 788 - 83 429 -54 375
---------------------------------------------------------------
31.12.2009 -71 382
80 - 8 086 401 248 16 567 16 200 368 370 813 11 784 597
1.1.2010 -71 382
80 - 8 086 401 248 16 567 16 200 368 370 813 11 784 597
-12 -13
Kauden tulos - - - - - - 953 -12 953 -99 052
Laaja tulos
- Rahavirtojen -11
suojaukset - - - - -9 073 - - -9 073 -2 268 341
---------------------------------------------------------------
Kauden laaja -12 -24
tulos - - - - -9 073 - 953 -22 026 -2 367 393
Liiketoimet
omistajien
kanssa
Toteutetut
osakeoptiot - 91 - 364 - - - 455 - 455
Perpetuaali 24
pääomalaina - - - - - 19 926 - 19 926 4 982 908
Johdon kannustin- -5
järjestelmä - - - - - -7 142 - -7 142 1 432 710
Henkilöstön
osakeoptio-
ohjelma
- työsuorituksen 2
arvo - - - - - 2 415 - 2 415 - 415
---------------------------------------------------------------
Omistajien
pääoma-
sijoitukset ja
varojen
jakaminen
omistajille 22
yhteensä - 91 - 364 - 15 199 - 15 654 6 414 068
Liiketoimet
omistajien 22
kanssa yhteensä - 91 - 364 - 15 199 - 15 654 6 414 068
---------------------------------------------------------------
31.12.2010 -84 380
80 91 8 086 401 612 7 494 31 399 321 364 441 15 831 272
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar-
tamaton tamaton tamaton kastettu
10-12 10-12 1-12/ 1-12/
(kaikki luvut EUR '000) 2010 2009 2010 2009
-------------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto/tappio(-) -4 709 -33 011 -13 052 -54 958
Oikaisut
Verot 5 823 -12 071 3 144 -20 127
Poistot 13 758 11 384 51 949 37 061
Muut tuotot ja kulut, joihin
ei liity maksutapahtumaa -3 976 -2 482 -8 340 845
Korkotuotot -81 -82 -3 477 -11 526
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavien rahavarojen
käyvän arvon lisäykset -4 068 24 701 -24 348 27 507
Korkokulut 13 293 13 596 38 841 31 835
-------------------------------------------------
20 040 2 035 44 717 10 637
Käyttöpääoman
muutos
Muiden saamisten
vähennys(+)/lisäys(-) -20 607 -7 259 -40 381 2 055
Vaihto-omaisuuden
vähennys(+)/lisäys (-) -14 972 -26 699 -65 850 -77 821
Ostovelkojen ja
muiden velkojen
vähennys(-)/lisäys(+) 32 888 7 651 47 141 -16 421
-------------------------------------------------
Käyttöpääoman muutos -2 691 -26 307 -59 090 -92 187
-------------------------------------------------
17 349 -24 272 -14 373 -81 550
Maksetut korot ja
muut rahoitusmenot -13 345 -6 186 -26 213 -22 318
Korkotuotot 58 391 49 382 3 821
-------------------------------------------------
Liiketoiminnan
nettorahavirta 4 062 -30 067 8 796 -100 047
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiön hankinta,
saadut nettovarat - - - -54
Aineellisten
käyttöomaisuus-
hyödykkeiden hankinta -23 048 -35 896 -114 947 -117 738
Biologisten
hyödykkeiden hankinta - - -7 -35
Aineettomien
hyödykkeiden hankinta -427 -566 -704 -741
Aineellisten
käyttöomaisuus-
hyödykkeiden myynti - - - 9
Biologisten
hyödykkeiden myynti 13 169 89 273
Aineettomien
hyödykkeiden myynti - - - 49
Aineellisiin
käyttöomaisuus-
hyödykkeisiin liittyvä
julkinen avustus - - - 5 000
Aineettomiin
käyttöomaisuus-
hyödykkeisiin liittyvä
julkinen avustus 302 215 302 228
Myytävissä olevien
rahoitusvarojen hankinta -463 - -463 -
-------------------------------------------------
Investointeihin
käytetyt nettorahavarat -23 623 -36 078 -115 730 -113 009
Rahoituksen rahavirrat
Osakeannista saadut
maksut transaktiomenoilla
vähennettynä - -3 - 80 641
Toteutetut osakeoptiot 90 - 454 -
Lähipiirin nettosijoitus
Talvivaaran osakkeisiin -5 713 - -5 713 -
Korollisten lainojen nostot 235 973 10 567 292 512 63 924
Perpetuaali pääomalainasta
saadut maksut - - 24 875 -
Saadut ennakkomaksut - - 263 419 -
Korollisten
lainojen takaisinmaksut -51 210 -1 166 -314 935 -2 345
-------------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirta 179 140 9 398 260 612 142 220
Käteisvarojen ja
luotollisten
tilien nettovähennys
(-)/lisäys 159 579 -56 747 153 678 -70 836
Käteisvarat ja luotolliset
tilit kauden alussa 5 976 68 624 11 877 82 713
-------------------------------------------------
Käteisvarat ja luotolliset
tilit kauden lopussa 165 555 11 877 165 555 11 877
LIITETIEDOT
1. Laadintaperiaatteet
Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.
2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet Maa-alueet Muut
ja Keskeneräiset ja aineelliset
(kaikki luvut EUR '000) laitteet omat työt rakennukset hyödykkeet Yhteensä
---------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
1.1.2010 209 907 51 671 223 036 202 791 687 405
Lisäykset 60 542 114 108 169 29 174 848
Siirto myytävänä
olevaksi
luokiteltuihin
pitkäaikaisiin
omaisuuseriin - - - -40 630 -40 630
Vähennykset - - -149 - -149
Siirrot 66 149 -144 743 34 557 44 037 -
---------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
31.12.2010 336 598 21 036 257 613 206 227 821 474
---------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
1.1.2010 16 949 - 10 230 15 870 43 049
Siirto myytävänä
olevaksi
luokiteltuihin
pitkäaikaisiin
omaisuuseriin - - - -1 239 -1 239
Tilikauden poistot 22 845 - 10 920 17 673 51 438
---------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
---------------------------------------------------------
31.12.2010 39 794 - 21 150 32 304 93 248
---------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 1.1.2010 192 958 51 671 212 806 186 921 644 356
---------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo
31.12.2010 296 804 21 036 236 463 173 923 728 226
3. Myyntisaamiset
(kaikki luvut EUR '000)
31.12.2010 31.12.2009
---------------------------------------------
Nikkeli-kobolttisulfidi 50 437 3 096
Sinkkisulfidi 1 917 817
---------------------------------------------
52 354 3 913
4. Vaihto-omaisuus
(kaikki luvut EUR '000)
31.12.2010 31.12.2009
---------------------------------------------
Raaka-aineet ja tarvikkeet 8 668 9 919
Malmi kasalla 79 593 57 726
Keskeneräiset tuotteet 75 039 39 403
Valmiit tuotteet 12 061 2 464
---------------------------------------------
Vaihto-omaisuus yhteensä 175 361 109 512
5. Lainat ja pääomalainat
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 31.12.2010 31.12.2009
---------------------------------------------------
Pääomalainat 1 405 1 405
Investointi- ja
käyttöpääomalaina 57 324 45 417
Projektilaina(1) - 189 504
Vakuudeton senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2013 78 086 75 477
Vakuudeton senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2015 219 426 -
Ratalaina - 19 861
Rahoitusleasingvelat 53 018 15 306
Korkotukilainat - 4 187
Muut lainat 28 364 33 143
---------------------------------------------------
437 623 384 300
---------------------------------------------------
Lyhytaikaiset
Projektilaina(1) - 32 626
Ratalaina 18 527 19 898
Rahoitusleasingvelat 20 211 1 287
Korkotukilainat 4 196 -
---------------------------------------------------
42 934 53 811
---------------------------------------------------
---------------------------------------------------
Lainat yhteensä 480 557 438 111
---------------------------------------------------
1) Projektilaina on uudelleenluokiteltu pitkäaikaisiin lainoihin vuoden 2009
vertailutiedoissa, koska päätös projektilainan takaisinmaksusta tehtiin
tilikauden päättymisen jälkeen.
Konsernin tunnusluvut
1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12
2010 2009 2010 2009
----------------------------------------------
EUR
Liikevaihto '000 60 218 4 967 152 163 7 571
EUR
Liikevoitto (tappio) '000 14 326 -31 568 25 456 -54 776
Liikevoitto/-
tappioprosentti 23,8 % -635,6 % 16,7 % -723,5 %
Voitto (tappio) ennen EUR
veroja '000 1 114 -45 082 -9 908 -75 085
EUR
Kauden voitto (tappio) '000 -4 709 -33 011 -13 052 -54 958
Oman pääoman tuotto -1,2 % -8,2 % -3,4 % -13,6 %
Omavaraisuusaste 31,3 % 43,5 % 31,3 % 43,5 %
EUR
Korolliset nettovelat '000 315 002 426 234 315 002 426 234
Velkaantumisaste 82,8 % 111,4 % 82,8 % 111,4 %
Sijoitetun pääoman tuotto 0,7 % -2,8 % 3,1 % -2,9 %
EUR
Investoinnit '000 23 475 36 462 115 658 118 514
Tutkimus- ja
kehitystoiminnan EUR
menot '000 365 261 365 261
Aineelliset EUR
käyttöomaisuushyödykkeet '000 728 226 644 356 728 226 644 356
EUR
Johdannaisinstrumentit '000 -1 237 33 121 -1 237 33 121
EUR
Lainat '000 480 557 438 111 480 557 438 111
EUR
Rahavarat '000 165 555 11 877 165 555 11 877
Osakekohtaiset tunnusluvut
1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12
2010 2009 2010 2009
------------------------------------------------
Osakekohtainen tulos EUR -0,02 -0,11 -0,06 -0,19
Oma pääoma/osake EUR 1,55 1,51 1,55 1,51
Osakkeen kurssikehitys
Lontoon pörssissä
Keskikurssi(1) EUR 6,27 4,21 4,89 3,57
GBP 5,39 3,81 4,20 3,18
Alin kurssi(1) EUR 5,70 3,89 3,99 1,45
GBP 4,90 3,52 3,42 1,29
Ylin kurssi(1) EUR 7,10 4,54 7,11 4,68
GBP 6,10 4,11 6,10 4,17
Kurssi kauden
lopussa(2) EUR 6,92 4,35 6,92 4,35
GBP 5,96 3,86 5,96 3,86
Muutos kauden aikana 21,1 % 1,7 % 54,2 % 224,6 %
Hinta/voittosuhde - - - -
Osakekannan markkina-
arvo
kauden lopussa(3) EUR '000 1 697 196 1 066 454 1 697 196 1 066 454
GBP '000 1 460 861 947 118 1 460 861 947 118
Osakkeiden vaihdon
kehitys
1000
Osakkeiden vaihto osaketta 16 728 34 182 93 802 153 421
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 6,8 % 14,6 % 38,2 % 65,6 %
Osakkeen kurssikehitys
Helsingin pörssissä
Keskikurssi(1) EUR 6,35 4,24 5,18 4,21
Alin kurssi(1) EUR 5,65 3,95 3,99 3,05
Ylin kurssi(1) EUR 7,18 4,50 7,18 4,86
Kurssi kauden
lopussa(2) EUR 7,07 4,33 7,07 4,33
Muutos kauden aikana 24,5 % 3,6 % 63,3 % 38,3 %
Hinta/voittosuhde - - - -
Osakekannan markkina-
arvo
kauden lopussa(3) EUR '000 1 734 389 1 061 615 1 734 389 1 061 615
Osakkeiden vaihdon
kehitys
1000
Osakkeiden vaihto osaketta 42 665 26 626 140 115 113 077
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 17,4 % 11,4 % 57,1 % 48,4 %
Osakkeiden
keskimääräinen
lukumäärä 245 241 660 233 762 033 245 241 660 233 762 033
Laimennettu osakkeiden
keskimääräinen lukumäärä 245 241 660 233 762 033 245 241 660 233 762 033
Osakkeiden lukumäärä
kauden lopussa 245 316 718 245 176 718 245 316 718 245 176 718
(1) )Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin
julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
(2) )Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden
päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia
(3) )Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan
keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia
Henkilöstöä koskevat tunnusluvut
1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12
2010 2009 2010 2009
----------------------------------------------
Palkat ja palkkiot EUR '000 4 443 4 964 16 652 14 876
Henkilöstön
keskimääräinen lukumäärä 381 299 362 278
Henkilöstön lukumäärä
kauden lopussa 389 308 389 308
Muut tunnusluvut
1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12
2010 2009 2010 2009
----------------------------------------------
Liikkeelle lasketut optiot
kauden lopussa 5 950 822 5 352 500 5 950 822 5 352 500
Osakkeiden määrä, joka
voidaan merkitä liikkeelle
laskettuja optioita vastaan 5 950 822 5 352 500 5 950 822 5 352 500
Ääniosuus, joka liikkeelle
laskettujen optioiden
nojalla voidaan saada 2,4 % 2,1 % 2,4 % 2,1 %
Konsernin tunnusluvut
Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio)
-------------------------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2
Sijoitetun pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) + rahoituskulut
-------------------------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2 + (Lainat kauden alussa + lainat kauden
lopussa)/2
Omavaraisuusaste Oma pääoma
-------------------------------------------------------
Taseen loppusumma
Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat
Velkaantumisaste Korollinen nettovelka
-------------------------------------------------------
Oma pääoma
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden voitosta
Osakekohtainen tulos (tappiosta)
-------------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta
Oma pääoma/osake pääomasta
-------------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi
kauden lopussa kauden lopussa
[HUG#1489947]
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta
| Source: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Attachments
